Maalämpö on lämmitysjärjestelmä, jossa maahan varastoitunutta energiaa hyödynnetään kiinteistön ja käyttöveden lämmittämiseen. Lämpö kerätään kallioon upotetulla energiakaivolla tai esimerkiksi peltoon tai vesistöön upotetulla keruupiirillä. Maalämpöjärjestelmiä asennetaan eniten uudiskohteisiin, mutta se sopii aivan yhtä hyvin vanhoihin taloihin korvaamaan nykyinen lämmönlähde. Nyrkkisääntönä on, että mitä suurempi energiantarve kiinteistöllä on, sitä kannattavampaa maalämmöllä lämmittäminen on (kiinteistön koon lisäksi tarpeeseen vaikuttavat myös esimerkiksi rakennusvuosi ja eristykset).
On tilanteita, joissa maalämpöä ei voida syystä tai toisesta asentaa. Yleensä ongelmana on, ettei kaivon poraukselle ei myönnetä lupaa. Näin voi olla esimerkiksi pohjavesialueilla. Tontin koko voi myös muodostua ongelmaksi, jos kiinteistö on suuri. Maalämpökaivo tulisi sijoittaa vähintään 7,5 metrin päähän tontin rajasta ja vähintään 3 metriä rakennuksista. Kahden maalämpökaivon välimatkan tulisi olla vähintään 15 metriä.
Miksi maalämpö?
Vaikka alkuinvestointi on melko iso, pitkällä aikavälillä maalämpö jättää muut lämmitysmuodot taakseen. Tämä johtuu siitä, että maaperä on suhteellisen tasalämpöinen ympäri vuoden. Siksi lämpöenergiaa pystytään keräämään hyvällä hyötysuhteella myös talvella jolloin sitä eniten tarvitaan. Maalämpö tarvitsee vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän eli yleensä joko lattialämmityksen tai lämpöpatterit.
Vastaavasti kesällä lämpöpumpun ja kaivon välillä kiertävällä keruunesteellä pystytään viilentämään rakennusta, kun keruupiiriin otetaan ylimääräiset haarat ja viedään putket seinälle tai kattoon asennettavalle konvektorille tai ilmanvaihdon viilennyspatterille.
Maalämpöjärjestelmä maksaa itsensä takaisin yleensä 8‒15 vuodessa. Isoissa ja paljon energiaa kuluttavissa taloissa takaisinmaksuaika voi jäädä huomattavasti lyhyemmäksikin. Kun lisäksi otetaan huomioon kotitalousvähennykset ja mahdolliset muut tuet sekä kiinteistön arvon nousu, alkaa lämpöpumppu vaikuttaa monin tavoin järkevimmältä vaihtoehdolta lämmittää kiinteistö.
Lämpöpumppujen tehojen vertailuun käytetään tavallisesti SCOP-arvoa (Seasonal Coefficient of Performance). SCOP-arvo merkitsee vuosihyötysuhdetta eli paljonko yhdellä ostetulla kilowatilla energiaa pystytään tuottamaan lämpöä muuttuvissa sääolosuhteissa.
Suomen pakkasissa lämpöpumpuilta vaaditaan paljon. Tekniikka on kovilla, kun laitteista otetaan paljon tehoa irti lämmityskaudella. Siksi kannattaa valita tuotteitaan jo pitkään kehittänyt laitevalmistaja, sekä toimittaja, jonka takuut ovat kunnossa. Maalämpöpumpun osat ovat huipputekniikkaa ja erittäin kalliita korjata ilman takuuta. Nykyään lähes kaikilla Suomessa myytävillä maalämpöpumpuilla pystytään tekemään lämpöä hyvällä hyötysuhteella. Eroja kuitenkin on ja niiden kanssa pitää olla tarkkana.
Varma ja edullinen
Maalämmöllä lämmität edullisesti tulevaisuudessakin. Kaukolämmön ja sähkölämmityksen hintapaine on jatkuvasti ylöspäin, mutta maalämpö ei ole yhtä altis hinnannousulle. Sähkön hinnan nousu vaikuttaa hieman myös maalämpöön, mutta maalämmöllä lämpöenergia pystytään tekemään murto-osalla muihin verrattuna. Myös öljyn hinta on herkkä heittelemään esimerkiksi verotuksen ja muuttuvan maailmantilanteen vuoksi. Maalämpö sen sijaan on tasaisen edullinen suhdannevaihteluista riippumatta. Se on varmasti ekologinen ja kestävä lämmitysvaihtoehto.
Kiinnostuitko maalämmöstä? Ota yhteyttä niin katsotaan tarkemmin.
Pyydä tarjous
Kerro tarpeistasi lomakkeella ja otamme sinuun yhteyttä pikimmiten.