Ilma-vesilämpöpumppujen tekniikka on kehittynyt nopeasti viime vuosina ja parhaat pumput kilpailevatkin vuosihyötysuhteellaan jo maalämpöpumppujen kanssa. Pakkaskeleilläkin ilmassa on vielä niin paljon lämpöenergiaa, että se saadaan kylmätekniikalla kerättyä talteen hyvällä hyötysuhteella ja hyödynnettyä kiinteistön lämmityksessä.
Ilma-vesilämpöpumput keräävät tarvitsemansa lämpöenergian ulkoilmasta talon vierustalle sijoitettavan ulkoyksikön kautta. Ulkoyksikkö puhaltaa ilman höyrystimeen, jonka sisällä oleva kylmäaine höyrystyy. Kylmäainehöyry jatkaa kompressoriin, jossa sen lämpötila nousee kovassa paineessa. Lämmennyt kylmäaine tulee lauhduttimelle, joka siirtää lämmön kylmäaineesta lämmitysveteen kylmäaineen jatkaessa kierroksen alusta.
Ilma-vesilämpöpumput jaetaan monoblock- ja split-pumppuihin. Monoblock-pumpuissa lauhdutin on ulkoyksikön sisällä. Kylmäaineputket eivät tule talon sisälle vaan lämmitysvesi kiertää ulkoyksikön läpi. Paremman hyötysuhteen lisäksi tämän mallin etuna on se, että kylmätekniset työt tehdään pelkästään tehdasolosuhteissa.
Split-pumpuissa lauhdutin on asennettu ilmavesilämpöpumpun sisäyksikköön ja kylmäainepiiri jatkuu talon sisälle. Ulos ei jää ollenkaan vesiputkia, joten pumpun voi asentaa huoletta myös taajamien ulkopuolelle alueille, joissa on riski pitkiin sähkökatkoihin.
Ilma-vesilämpöpumpun valinta
Lämmitysjärjestelmä on kodin suurimpia hankintoja ja sen valinnassa pitää olla tarkkana. Halvin ratkaisu tuo yleensä huonolla hyötysuhteella työskentelevän ja vikaherkän laitteiston ilman kunnollista takuuta. Pumpun hankkimisen kustannuksia kannattaakin tarkastella suhteessa sen tuomiin säästöihin pidemmällä, 10‒15 vuoden aikavälillä ja tehdä valinta sen perusteella.
Hyötysuhde
Ilma-vesilämpöpumppu hankitaan siksi että se säästää rahaa verrattuna muihin lämmitysmuotoihin, eli suurin yksittäinen valintakriteeri pitäisi olla juuri hyötysuhdelukemat.
Lämpöpumppujen hyötysuhteista ilmoitetaan aina COP- ja SCOP-lukemat.
COP (Coefficient of Performance) eli hyötysuhde ilmoittaa, millä suhteella lämpöpumppu siirtää kuluttamansa sähköenergian lämpöenergiaksi tietyssä ulkolämpötilassa. Esimerkiksi COP 4 tarkoittaa, että laite tuottaa 4 kw lämmitysenergiaa yhtä syötettyä kilowattia kohden. SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) eli vuosihyötysuhde ilmoittaa laitteen hyötysuhteen koko lämmityskauden ajalle.
Lukemiin ja mittausmenetelmiin kannattaa kuitenkin tutustua tarkemmin. Ilma-vesilämpöpumppujen osalta SCOP-arvot on mitattu Strasbourgissa Itä-Ranskassa, eikä niitä siksi voi suoraan verrata Suomen huomattavasti kylmempiin ilmasto-oloihin. Joidenkin ilma-vesilämpöpumppujen vuosihyötysuhde kärsii olosuhteista enemmän kuin toisten.
Takuu
Kaikkiin laitteisiin voi huonolla tuurilla tulla vikoja, eivätkä lämpöpumput ole poikkeus. Siksi laitetta valittaessa on erittäin tärkeää vertailla myös takuuta, erityisesti onko takuu asentavan yrityksen vai laitevalmistajan antama. Laitevalmistajan takuu on lähes poikkeuksetta turvallisempi vaihtoehto, sillä se jää voimaan vaikka asentajayritystä ei laitteen hajotessa enää olisikaan. Esimerkiksi pelkästään lämpöpumpun kiertovesipumpun vaihto maksaa takuun päätyttyä useita satoja euroja töineen ja tarvikkeineen. Hajonneen kompressorin vaihdon kohdalla puhutaan jo tuhansista euroista.
Asentava yritys
Lämpöpumput ovat nykyisin suhteellisen toimintavarmoja. Yleensä ongelmat johtuvatkin asennusvirheistä ja niiden jälkihoidosta. Varmista siis, että lämpöpumppusi asentavalla yrityksellä on tarpeeksi kokemusta sekä tarvittavat luvat kiinteistön vesi- ja viemärilaitteiston rakentamiseen sekä kylmäaineille (split-pumpun kohdalla). Samaten esimerkiksi vanhan öljysäiliön puhdistukseen on käytettävä valtuutettua yritystä.
Rakenne
Suomessa lämpöpumppujen pitää kestää sydäntalven pakkaset, tuulet ja tuiskut. Ulkoyksikön sisällä sijaitsevat kylmälaitteisto ja piirikortit kestävät tietysti sitä paremmin, mitä vähemmän ne joutuvat säiden armoille. Jotkin pumput on suunniteltu olosuhteisiin, joissa pakkanen ja lumi on harvinaisempaa, eikä laitteiden eristys ja suojaus ole ollut prioriteetti. Toinen tärkeä ominaisuus on laitteen melutaso. Teknisissä tiedoissa ilmoitetaan mitatut desibelilukemat, tosin niissä on huomattavia eroja eri valmistajien kesken.
Ulkonäkö
Toisin kuin maalämpöpumppu, ilma-vesilämpöpumppu ei ole piilossa pannuhuoneessa vaan ulkoyksikkö sijoitetaan ulos seinän viereen. Ulkoyksikkö kannattaa siis valita niin, että sitä kehtaa naapurillekin näyttää. Jotkut peittävät ulkoyksikön kotelolla, mutta tämä ei ole suositeltavaa sillä kotelo haittaa ilmanvirtausta ja huonontaa siten laitteen hyötysuhdetta.
Millaiseen taloon ilma-vesilämpöpumppu sopii?
Ilma-vesilämpöpumpun voi asentaa lähes kaikkiin omakotitaloihin. Se voidaan liittää olemassa olevaan vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään päälämmönlähteeksi tai esimerkiksi puukattilan rinnalle. Ilma-vesilämpöpumppu tarvitsee kuitenkin vesikiertoisen lämmönjakojärjestelmän, esimerkiksi lattialämmitys- tai patteriverkoston. Ne voidaan rakentaa lämmitysjärjestelmän vaihdon yhteydessä.
Kiinnostuitko ilma-vesilämpöpumpusta? Ota yhteyttä niin kerromme lisää.
Pyydä tarjous
Kerro tarpeistasi lomakkeella ja otamme sinuun yhteyttä pikimmiten.