Mitä COP- ja SCOP-arvot tarkoittavat?

Lämpöpumppujen myyntiesitteiden mainoslauseet vilisevät termejä kuten “COP jopa 5.0” tai “SCOP jopa 4.9”. Mitä niillä tarkoitetaan ja miten lämpöpumppua hankkivan pitäisi niitä tulkita?

COP (Coefficient of Performance) eli hyötysuhde ilmoittaa, millä suhteella lämpöpumppu siirtää kuluttamansa sähköenergian lämpöenergiaksi tietyssä ulkolämpötilassa. Esimerkiksi COP 4 tarkoittaa, että laite tuottaa 4 kw lämmitysenergiaa yhtä syötettyä kilowattia kohden.

SCOP (Seasonal Coefficient of Performance) eli vuosihyötysuhde ilmoittaa laitteen hyötysuhteen koko lämmityskauden ajalle.

Ilma-vesilämpöpumppujen COP ja SCOP

Ilmavesilämpöpumppujen hyötysuhdelukemat annetaan yleensä muodossa COP 7/35. Tämä tarkoittaa, että lukema on mitattu 7 celsiusasteen ulkolämpötilassa ja käytetty menovesi on ollut 35-asteista eli lattialämmityksen mitoituslämpötilassa. Laitteiden teknisissä tiedoissa annetaan lisäksi mitatut COP-lukemat ulkolämpötiloissa +2 ja -7 sekä menoveden ollessa patterilämmityksen mitoituslämpötilassa 55 celsiusastetta.

Eri laitteiden hyötysuhdeluvut eivät laske samassa suhteessa kylmissä lämpötiloissa. Joidenkin ilma-vesilämpöpumppujen hyötysuhdelukemat tippuvat nopeasti, kun mennään kylmempiin ulkolämpötiloihin tai kun käytössä ei olekaan lattialämmitys vaan patterit ja 55-asteinen menovesi. Pohjolan olosuhteissa on samantekevää, miten hyvä COP-lukema saadaan 7 asteen ulkolämpötiloissa jos se pakkasille mentäessä tippuu huomattavan nopeasti. Mitä kylmempi keli, sitä enemmän rakennuksen lämmittämiseen tarvitaan lämpöenergiaa. Kun ilma-vesilämpöpumppu suoriutuu myös kovilla pakkasilla, voi lämmityskuluissa säästää eniten.

Ilma-vesilämpöpumppuja vertailtaessa kannattaa myös muistaa, että COP-mittausstandardit voivat vaihdella. Jotkut toimittajat käyttävät EN 255 -standardia, joka antaa paremmat hyötysuhdelukemat kuin nykyinen EN 14511 -standardi. Lisäksi on pidettävä mielessä, että invertteri- ja on/off -laitteiden hyötysuhde lukemat eivät ole suoraan vertailukelpoisia niiden erilaisen toimintatavan vuoksi.

Ilma-vesilämpöpumppujen lämmityskauden hyötysuhde (SCOP) ilmoitetaan standardin EN 14825 mukaan. EN 14825 -standardin mittauspaikkoja on kolme: lämmin ilmasto (Ateena), keski-ilmasto (Strasbourg) ja kylmä ilmasto (Helsinki). SCOP ilmoitetaan kahdelle menoveden mitoituslämpötilalle, 35 astetta (lattialämmitys) ja 55 astetta (patterilämmitys).

Myyntiesitteiden SCOP-lukemat on yleensä mitattu keski-ilmaston mukaan Ranskan Strasbourgin lämpötiloilla, joten ne ovat parhaimmillaankin vain suuntaa antavia Suomen olosuhteissa. Testeissä pärjäävät laitteet toimivat siis hyvällä hyötysuhteella lämpimissä olosuhteissa, mutta Suomen ilmastossa tilanne voi olla aivan toinen. Lukuja vertaillessa kannattaa siis etsiä käsiinsä kylmän ilmaston mukaan mitattu SCOP-lukema.

Maalämpöpumppujen COP ja SCOP

Maalämpöpumpuille ilmoitetut COP-lukemat ovat helpommin vertailtavissa, koska keruunesteen lämpötila pysyy melko tasaisena vuodenajasta riippumatta, kun taas ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpönsä ulkoilmasta.

Maalämpöpumppujen COP-lukemat on ilmoitettu niin, että maasta tulevan nesteen lämpötila pumpulle tultaessa on 0 celsiusastetta. Edellytyksenä COP-lukeman toteutumiselle on, että porakaivon aktiivisyvyys on riittävän syvä, sillä liian pieni kaivo ei kerkeä lämmittämään keruunestettä kierron aikana tarpeeksi ja pahimmillaan voi johtaa kaivon jäätymiseen ajan kuluessa. COP-arvot ilmoitetaan EN 14511 -standardin mukaisesti kahdelle eri menoveden lämpötilalle, 35 astetta (lattialämmitys) ja 55 astetta (patterilämmitys).

Maalämpöpumppujen lämmityskauden hyötysuhde (SCOP) ilmoitetaan standardin EN 14825 mukaan. Mittauspaikat ja mitoituslämpötilat ovat samat kuin ilma-vesilämpöpumpuilla: lämmin, keski- ja kylmä ilmasto ja 35 ja 55 celsiusastetta. Maalämpöpumppujen SCOP-arvot ovat pääpiirteittäin ilmoitettu kylmän ilmaston mukaan, joten niitä on helpompi vertailla keskenään. Pitää kuitenkin muistaa, että SCOP-arvoista ei saa täydellistä kokonaiskuvaa kustannussäästöistä, sillä se ei ota huomioon käyttöveden tuotantoa. Käyttövesi lämmitetään kuumemmaksi kuin lämmitysverkoston vesi, minkä vuoksi hyötysuhde on huonompi.